Talvikauden säästövinkit kesämökin lämmitykseen

Talvikausi lähestyy ja sähkön hinnannousu mietityttää myös monia kesämökin omistajia. Mitkä ovat parhaat tavat säästää mökin sähkölaskussa?

Jos mökki on talvikauden vähemmällä käytöllä tai kokonaan poissa käytöstä, ensimmäisenä tulee mieleen sähkönkulutuksen laskeminen minimiin tai sähkön katkaiseminen kokonaan. Voiko tai kannattaako peruslämmöstä sitten luopua kokonaan tai kuinka alas lämpötilan voi laskea?

Mökin sähköjä ei kannta katkaista talveksi kokonaan, sillä sähkön siirrosta laskutetaan joka tapauksessa, käyttipä sähköä tai ei. Totaalinen sähköjen katkaisu pääkeskuksesta ei siis tarkoita nollalaskua. Jos mökistä on kokonaan sähköt poissa talvikauden, kosteus saattaa tehdä tuhojaan mökissä.

Kesämökin talvikauden lämmitystavan valintaan vaikuttaa moni asia eikä yleisesti kaikkiin mökkeihin pätevää nyrkkisääntöä ole. Yksi on tietysti se, onko mökki koko talvikauden tyhjillään vai käytetäänkö sitä säännöllisesti tai satunnaisesti. Mökin rakenne ja varustelu asettavat myös omat vaatimuksensa sekä mökin sijainti. Parhaan lämmitystavan valinnassa kannattaakin aina kääntyä lämmitysalan ammattilaisen puoleen.

Kuivanapitolämmitys pitää kosteuden kurissa

Kuivanapitolämmitys tarkoittaa sitä, että mökin lämpötila pysyy aina vähintään pari astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Mökin sisälämpötila voi siis olla talvella -10 astetta, kun ulkona on pakkasta 12 astetta. Kuivanapitolämmitystä on suositeltavaa ylläpitää myös kesällä sadekelillä sekä syys- ja kevätkaudella, jolloin kosteutta on runsaasi. Kevät- ja kesäkaudella, kun valoa ja aurinkoa riittää, aurinkoenergiaa kannattaa hyödyntää myös kosteuden hallinnassa. Aurinkokeräimen avulla voidaan tuottaa energiaa esimerkiksi ilmalämpöpumpun tarpeisiin.

Kuivanapitolämmitys auttaa mm. painovoimaista ilmanvaihtoa toimimaan. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötila- ja paine-eroon, sisäilman ja ulkoilman välillä. Lämpötilaero saa aikaan imun poistoilmakanavaan tai -hormiin, jolloin ilma kiertää, kosteus poistuu ja sisäilma pysyy raikkaana.

Syksyllä ja keväällä, kun ulkona on 5–15 astetta, hieman ulkolämpöä korkeampi lämpötila ehkäisee homeen kasvua sisätiloissa. Pakkasessa sen sijaan home ei kasva. Kuivanapitolämmityksen hyöty on todennettu erityisesti hirsirakenteisissa, lisäeristämättömissä mökeissä.

Ulko- ja sisäilman 0–3 asteen lämpötilaero voi hyvinkin riittää kosteusongelman välttämiseen, jos ylä- ja alapohja ja seinät tuulettuvat hyvin eikä mökki sijaitse erityisen kostealla alueella. Peruslämmön ylläpitäminen on suositeltavaa erityisesti silloin, jos mökissä on heikosti tuulettuva alapohja ja hyvin tiivis höyrynsulkukerros.

Jos miettii oman mökin lämmityksen siirtämistä korkeammasta peruslämmöstä kuivanapitolämmitykseen kannattaa ensin keskustella ammattilaisen kanssa, jotta ei ota turhaa kosteusvaurion riskiä.

Kuivanapitolämmitys sopii tietyin rakenteellisin ehdoin tyypillisesti vanhempiin, puru- tai villaeristeisiin mökkeihin, joissa ei ole vesiputkia tai esimerkiksi pesukonetta. Jos mökki on talvikauden tyhjillään, kuivanapitolämmitys on energiaa säästävin vaihtoehto.

Peruslämpö estää vesijohtojen jäätymisen ja pitää rakenteet kuivina

Peruslämpö tai ylläpitolämpö puolestaan tarkoittaa sitä, että mökissä on koko ajan tietty lämpötila, noin 5–15 astetta, usein kymmenen. Peruslämpö sopii myös mökkeihin, joita käytetään talvisin silloin tällöin. Peruslämmityksellä mökin lämpötilan saa suhteellisen nopeasti nostettua ns. oleskelulämpötilaan esim. etäohjattavalla ilmalämpöpumpulla.

Peruslämpö sopii usein mökeille, joissa on juokseva vesi ja kodinkoneita, kuten tiskikone ja pesukone. Koneita ei aina saa luotettavasti tyhjennettyä vedestä, jolloin vaarana on, että pakkanen rikkoo ne talven aikana, jos lämmitys on kokonaan pois. Yksi vaihtoehto on sijoittaa laitteet yhteen huoneeseen, jossa lämpötila säilyy aina plussan puolella, vaikka muu mökki olisikin kylmempi.

Energiatehokkain ratkaisu peruslämmön ylläpitämiseen mökillä on usein ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumpun avulla ylläpitolämmityksen säätäminen on helppoa ja lämmittäminen kustannustehokasta. Pääsääntöisesti lämmityksen voi pitää 8–10 asteen ylläpitolämmöllä ja nostaa tarvittaessa korkeampaan lämpötilaan, kun mökissä oleskellaan.

Mökin lämmitykseen voi tuoda käyttömukavuutta ilmalämpöpumpun etäohjauksella. Etäohjauksen avulla ilmalämpöpumpun voi kytkeä päälle ja pois sekä säätää lämpötilaa mistä ja milloin tahansa. Etäohjaus mahdollistaa myös mökin lämpötilan tarkkailun sieltä poissaolon aikana. Etäohjaimen avulla voi säätää lämmölle ala- ja ylärajat, jolloin laite lähettää niiden alittuessa tai ylittyessä automaattisesti hälytyksen käyttäjän päätelaitteeseen. Ylläpitolämmitys estää mökissä olevien vesijohtojen jäätymisen sekä pitää rakenteet kuivina ympäri vuoden.

Pienen mökin lämmitykseen sopii usein pienitehoisempikin ilmalämpöpumppu. Kun pienrakennusten vuotuinen lämmitysenergian tarve on suhteellisen vähäinen saadaan suurimmat säästöt ilmalämpöpumpun oikealla mitoituksella. Liian pienitehoista ei kannata valita, ettei pumppu joudu käymään jatkuvasti suurimmalla teholla. Mikäli liian pieni pumppu käy koko ajan maksimiteholla, sähköä kuluu enemmän kuin oikean kokoisen ilmalämpöpumpun käydessä puoliteholla. Oikean kokoisen pumpun valinnassa kannattaa aina kääntyä ammattilaisen puoleen.

Mökin talvilämmitysratkaisun valintaan vaikuttaa mökin rakenteiden ja varustuksen lisäksi myös mökin sijainti. Esimerkiksi veden äärellä olevassa mökissä kosteus on useimmiten suurempaa kuin kuivanmaan mökissä, tällöin myös mm. kuivanapitolämmityksen merkitys korostuu entisestään.

Ehtiikö ilmalämpöpumpun saada vielä ennen talvea?

Monilla toimittajilla on kuukausien jono lämpöpumppujen asennuksessa, jolloin lämmityskausi on jo käynnissä tai jopa lopuillaan. Ne asennusliikkeet, joilla on oma varasto pystyvät useimmiten toimittamaan ilmalämpöpumpun normaalilla toimitusajalla. Fin Lämpötekniikalla on oma varasto, josta ilmalämpöpumpun saa asennettuna vielä ennen varsinaisen lämmityskauden alkua.

Tässä vielä vertailua sähkön kulutuksesta kahdessa eri kohteessa:

Mökki A

Talviasuttava, lämpöeristetty ja vesijohdolla + vesivaraajalla varustettu

Vuonna 1990 rakennettu 70 neliön mökki Jyväskylässä. Mökillä ei oleilla 1.10.-1.5. joka laskennallisesti edustaa lämmitystarpeessa 88% osuutta vuosittaisesta lämmitystarpeesta.

Sähkön kokonaishintaoletuksena 30snt/kWh (sisältää sähköveron ja siirtomaksut). Vuotuinen lämmitystarve 15 000 kWh, jos lämmitys pidettäisiin ylläpidossa talvikaudella 21 asteessa.

Vaihtoehto 1

-Pidetään poissaoloaikana 16 asteessa -> 9 900kWh=2 970 euroa (ilmalämpöpumpulla noin 4 000kWh=1 200 euroa)

Vaihtoehto 2

-Ylläpitolämmitys: pudotetaan lämmitys poissaoloaikana esimerkiksi 13 asteeseen -> 7 920kWh=2 376€ (ilmalämpöpumpulla noin 3 000kWh=vajaat 900 euroa)

Mökki B

Samanlainen mökki, kuin A mutta ei lämpöeristystä, ei talviasuttava, ei vesijohtoa tai vesivaraajaa. Samat sähkönhinnat olettamat.

Vain kuivanapitolämmitystä, mökin sisälämpötila pakkaskaudella vain muutaman asteen lämpimämpi kuin ulkolämpötila*.